The End

Niin kuin olen aikaisemmin tehnyt selväksi, tarina sai onnellisesti loppunsa. Nyt tulin siihen tulokseen, että olisi kannattanut kirjoittaa enkuksi, sanamäärä olisi tullut paaaaljon helpommin. Nanon jälkeen keksin kirjoittaa tarinaa enkuksi, kokeilla miten sillä kielellä onnistun. Okei, jonkun verran piti ja pitää tietenkin katsella sanakirjasta sanoja, mutta ajan myötä sekin on helpottanut.

Ensi vuonna siis enkuksi, jos mieli pysyy samana. Tarkoitus olisi nyt vuoden aikana harjoitella oikein kovasti, jotta olisin oikein taitava englannin kielessä, jotta voisin ilman sanakirjoja kirjoitella helpommin paljon sanoja. Tjaa, näitä juttuja pohdin varmaan uudessa, varsinaisessa blogissani, jos sellaisen saisin tehtyä tässä lähiaikoina. Tänään oli sopivasti viikon viimeinen koulupäivä, joten aikaa aikaa taitaa järjestyä ;)

The End siis tälle blogille. Poistan vasta vähän myöhemmin (jos poistan).

50,804

Näin sanoo nanowrimo.org laskuri, kun tyrkkäsin koko nanoni sinne. Ei ole enää aikomustakaan kirjoittaa mitään uutta tai yllättävää nanooni, joten tämän vuoden puristukseni jääköön tähän. Ensi vuonna sitten uudelleen katsotaan, josko silloin saisi pidemmän. Ensi vuodesta vain kun en tiedä yhtään mitään, enkä kyllä edes ensi keväästä btw...

Sen sentään tiedän, että ensi kuussa editoin koko hormoporno tuotokseni, ja tarkoituksena olisi saada sänkyhommat deletoitua minimiin. Kun se ei ollut ihan tarkoitus, MUTTA ne ovat korvaamassa erittäin puutteellista kuvailuani, joten ne nyt sitten saavat olla siellä. Ainakin toistaiseksi. Saa nähdä, mihin versioon olen tyytyväinen. En ainakaan tähän ensimmäiseen.

Unohdin jo mikä pointti tässä oli. Varmaan se, että sanamäärä nousi liki 800.

Se on siinä!

Kyllä, viime yönä, vain niukasti tämän päivän puolella sain kasaan 50,000 sanaa. Silloin tuli kymmenen sanaa päälle, mutta nyt kun kirjoittelin lopun, lopputulokseksi tuli siis 50,075 sanaa. Siihen oli hyvä lopettaa, enkä voisi edes kuvitella jatkavani tarinaa sen pidemmälle. Tietenkin vielä olisi editointi, mutta siitä en aio murehtia vielä. Tai en ainakaan tänään, koska aion palkita itseni pelaamalla wowia oikein kunnolla, nyt kun ei ole enää paineita saada nano kirjoitettua.

Ei se vieläkään ole oikein iskostunut tajuntaan, että ihan oikeasti 24 päivässä sain kirjoitettua niin mahdottoman paljon. WOU!

Jes, jes, jes, jes!!!

Enää alle 4,000 sanaa, ja sitten 50,000 sanaa tässä kuussa on kirjoitettu. Olen toooosi ylpeä itsestäni, ja toivon saavani tämän viikon aikana sen kirjoitettua. No olisihan se aika pönttöä hidastella loppua niin paljon, että kirjoittaisi vain parisataa sanaa päivässä, että ei varmana tulisi lopetettua ennen viimeistä päivää.

Joo taidan palailla takaisin kirjoittamaan, koska muuten Aleksi ja Santeri jäisivät vaikka kuinka pitkäksi aikaa aika kiusalliseen tilanteeseen.

Silloin kyllä räjähtää, kun kaikki sanat ovat kasassa!

Odotan sitä.

Tietty.

Vapaa päivä

Tänään on siis vapaata, koska pajalle ei tarvitse mennä. Joten tänään on ruhtinaallisesti aikaa kirjoitella nanoa, joka alkaa nopeasti kallistumaan loppunsa puolelle. Pitää vähän yrittää venyttää, ettei koko tarina lopu vain muutamaa sanaa vaille 50,000. Se olisi suorastaan kamalaa.

Perjantaina tuli kirjoitettua huimat 5,555 sanaa, joten tänään olisi aivan yhtä hyvät mahdollisuudet kirjoittaa samalla tavalla. Paremmatkin, koska perjantaina kävin pajalla, tulin kotiin jossain kahden maissa ja sen jälkeen istahdin koneen ääreen. Oisko neljä tuntia mennyt, vai peräti viisi tuohon huimaan määrään.
                 Ja nyt, kello 12, minulla on aikaa 9 tuntia kirjoittaa. Yritän käyttää sen mahdollisimman hyvin. En tietenkään saa mitään isoja lukemia, mutta pääasia on, että tarina edistyy. Sanoja nyt on 41,430.

40,000 rikki!

Kuten otsikko jo kertoo, tuo upea tulos on ylitetty! Tänään koulussa tuli sellainen kirjoiteltua ennen tuntien alkua, kun satuin saapumaan koululle n. 1,5h etuajassa. Ihan vain sen takia, etten kotiin viitsinyt mennä siksi ajaksi, ja kun vielä sain kyydin kouluun ja sieltä sitten kotiin.

Samalla minulle selvisi, että nyt kirjoitan parhaillani ennätystarinaani. Edellinen oli vain himpun verran yli 40,000, olisiko kenties ollut 19 sanaa yli. Noh, nyt on se ylitetty noin kuudella sadalla sanalla, ja on aivan upea fiilis. Tuntuu kuin alussa olisi ollut todella vaikeaa saada juttu alkuun, ja nyt sitä tekstiä tulee aivan kunnolla. Miksi? Jaa, en tiedä. Kivaa tämä silti on. Tänään tähtään yli siitä ~41,670 sanasta, ja loppu viikosta olisi mukavaa saada 50,000 rikki. Tuntuu vielä tässä vaiheessa viikkoa, että ei mene, mutta kaikki on mahdollista.

WhoaAaAaAaAaAaA!!! :) Hyvä fiilissssss :D

Melkein!

Alkaa jo tuntua siltä, että 50,000 on jo melkein saavutettu. Okei, kasassa on hiukan yli 37,000. On se paljon lähempänä kuin vaikka puolen välin 25,000. On siis aihetta juhlaan, koska olen edelleen huimasti edellä, ja se on kiva tunne. Nyt pitäisi lukea viimeiset 109 sivua sitä **** kirjaa, joten tänään en taida kirjoittaa enempää. Vaikka juuri nyt sitä tekstiä tuntuisi tulevan vaikka kuinka kivasti. Vähän sama kuin perjantaina tuli se 5,555 sanaa ihan helposti. Tai no aika helposti. Ei tarvinnut kovin kovasti vääntää, jotta sain ne sanat kirjoitettua. Eilen oli vähän vaikeampaa, mutta taas tänään tuntuu tekstiä tulevan aika kivasti. Huh!

Keksin vasta eilen tehdä kaikkien viiden parhaan ystäväni joululahjat käsin. Se on aika iso projekti, joten minun on hillittävä itseni vielä tässä kuussa, jotta en unohtaisi tehdä nanoa loppuun niiden takia. Kyllä niitä silloin tekee kun tulee tarinassa sellainen pohdittava kohta, kun ei tiedä mitä kirjoittaa. Silloin otan varmasti puikot käteen, ja neulon samalla kuin pohdin oikeata tapaa jatkaa. Uskon silloin tarinaa tulevan kunnolla. Tai ainakin toivon niin.

Olisi tietenkin todella ihanaa saada 40,000 rikki vielä tänään, mutta en usko minusta olevan siihen. No, aina voi toivoa.